Olet täällä

Raportti Rööristä eli jätehuollosta Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa

Nyt se Rööri on saatu aikaiseksi.

Sitä odotettiin jo 2012 syksyllä, kun ensimmäiset asukkaat muuttivat uuteen Jätkäsaareen eli 00220 Helsinkiin. Rööriä ei tullut. Sen sijaan tuli vaihteleva määrä irrallisia jätepönttöjä talon pihalle, sinne lumihangen ja rakennustyömaan keskelle. Alakerran asukkailla oli ikävät maisemat, likaa, saastaa, variksia, rottia. Aivan kehitysmaan malliin. Väliin tuuli tuiversi laatikot nurin ja löyhkä levisi koko pihamaalle.

Lopulta se Rööri oli ovella. Sitä odotettiin syyskuusta alkaen, kunnes kaikki alkoi toimia talven 2014 jo taittuessa helmikuulle. Vai alkoiko?

Itse Rööri eli imusysteemi avautui pikku hiljaa saaduilla pikkulätkillä. Muuten hyvä, mutta enää et voi antaa roskapussia lasten lasten vietäväksi, ellet anna samalla lätkää. Mitä nyt aina silloin tällöin onkin luukku kiinni, vaikka kuinka heilutat lätkääsi. Silloin on kaksi vaihtoehtoa: tuo roskapussi takaisin tai tunge se sekajätteisiin, vaikka roska olisikin bioa, pikkupahvia tai paperia. Entäs ne seiskat ja muu roskaposti? Niitä voi työntää hissun kissun kapeasta luukusta.

Joka tapauksessa paperi- ja pienpahviroskan kuskaamista auttanut muovipussi pitää erikseen palata viemään sekarööriin.. Eli nopea matka ratikkaan on syytä unohtaa. Ensimmäinen ihme oli, että mihinkäs nyt viedään isot pahvilaatikot, kun tuo olutta Tallinnasta ja jättitelkkareita Verkkokaupasta. Taikka vie lasipulloja tai peltitölkkejä. Revitään vaan tai kuskataan kilsan päähän jätekonttiin Messipojankujalle. Linnuntietäkin oli puoli kilometriä.

Aikansa kukin kuikuili, tulisiko se jätekierrätyshuone edes luvattuun osoitteeseen Kap Horninkatu 1:een. Kolmostakin joku arveli. Tulihan se, taas kuukauden myöhemmin.

Huomaa! 2014-4-17 kierrätyshuone oli siivottu. Isot pahvit oli viety pois. Lattialta oli kaikki törky kerätty. Kiitos siitä!
Nyt me asukkaat sitten - tehkäämme oma osuutemme. Se on - lajitellaan kotona annetun ohjeen mukaan. SItten kun tuomme roskaa kierrätyshuoneeseen, niin laitetaan se siististi sille kuuluvaan paikkaan. Kaikki on hyvin, mutta miitäs sitten tehdään, jos roskat ei mahdukaan. Mikään mahti ei kai saa meitä kuskaamaan roskia takaisin kotiin. Eli ainoa mahdollisuus on se, että Röörin hoitaja toimii automaattisesti oikein ja tarpeeksi usein, sillä on järjetöntä soitella heille kalliiiseen palvelunumeroon, jos he eivät hoida hommiaan. (Lasse I Jätkä).


Tuo alla on paha uni ajasta ennen 2014-4-17...

joka toivon mukaan ei enää toistu:

Pahimmillaan kierrätyshuoneeseen tuskin mahtui sisään:

Kuvat kertovat sille, joka haluaa kuulla. Haju on sitten vielä erikseen.. Käsienpesun saa kierrätyshuoneessa silloin, kun jätteen määrä ei ole niin suuri, että lavuaarin edes voi löytää. Käsienpesua ei oikein voi mitenkään tarjotakaan varsinaisten röörien syöttöpåisteiden yhteyteen elleivät ne sijaitse lämpimässä tilassa eli taloissa pitäisi olla jätehuone eikä röörejä pidä sijoittaa ulos kuin pankkiautomaatteja asiakkaille epämiellyttävällä tavalla.

Kenen vastuulle kuuluu siisteys ja rotattomuus?

Kannattaako Rööri sitten? Itse investointi on noin 20 miljoonaa euroa eli 500 euroa per nuppi Jätkäsaaren ja Kalasataman asukkailta yhteensä. Lisäksi tulee jätelajittelun kalustekustannus huoneistoissa.

Ilmoitetut luvut ovat estimaatteja ja korjataan sitä mukaan kuin ekspertit kertovat oikeat summat.

Tämä kirjoitus toimii samalla raporttina Röörin johdolle ja Terveystarkastajalle, sillä moinen meno alkaa olla historiaa jo maailman pahimmissakin kaatopaikoissa. Meistä jokainen on nyt iloinen kaatopaikkatyöläinen ettei tarvitse pienten lasten olla kuin kehitysmaissa. Mutta onko ratkaisu oikea?

Lajitteluunkin on olemassa suomalainen upea ratkaisu esimerkiksi Tyrannosaurus®/ BMH Rauma. Se kelpaa New Delhiin ja Bangkokiin, miksi ei Helsingille?

Lasse I Jätkä

 

 

 

 

 

 

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer